8.7

 

Näinhän se menee, puolue nostaa Kuhmon kaupunginjohtajan virkaan, puhdasotsaisen pulmusen ja sitten Korhonen tulee ja kertoo et me nyt kaivattais vähän sitä sun mökkii ja silleen et ei kai sul mitään sitä vastaan ole ja eihän sul ole koska sä oot meidän mies ja sit sitä mennään ja Kauppinen sai isot pultit ku tajus et Korhonen ja Vanhanen on lomilla kriisin ajan eikä puolue johon on uskonut aina auta pennin vertaa et silleen ja muut puolueet… no voi vaan kysyä kun luki tänään kalevasta miten Jaakonsaaren ensimmäinen kolumni Brysselistä oli lähinnä Soinin parjaamista, siinäpä sitä on sanomaa joka ei mene perille…liisalta joka lipposen hallituksessa leikkas sosiaalietuudet työministerinä..ei ihme et se kyselytunnilla työttömistä puhuessaan kuulosti siltä kuin olis lukenut asiaa paperista ja kännissä…takelteli pahasti mikä kuulosti ikävältä mutta se radiologi läänillä oli lähinnä vihainen kun tulin vastaanotolle ja tivasi muutaman kerran, että miten mä sinne pääsin vaikka piti olla ”sulku” päällä, en jaksanut kuin ihmetellä kun jo suomsusalmella olis ollut mahdollisuus ultraan mutta siellä lääkäri kehotti ouluun koska kunta ei voi antaa sellaisia palveluja ulkopaikkakuntalaisille eli tässä on odotettu jo puolitoista kuukautta ja radiologin mukaan varmaan olis voinut odottaa vielä elokuullekin, onhan tää silleen vähän vistoa hommaa kun ei tiedä miten vois parantua, kunto alkaa ropiseen mutta jaksoin kuitenkin eilen käydä kuulemassa NVL.n kirjallisuustilaisuutta jossa jokunen tekijä valitteli yksinäisyyttään ja puheli onanoinnistaan kun ei muutakaan keksinyt, kaipaili kirjallisia piirejä Ouluun – kovasti tuttua juttua mutta ei kai siinä mitään, jos sais huomenna ajan jollekin lääkärille, mieleen tuli sekin et paljonko noi kipeet hampaat oikein heijastuu muualle kun jääkiekkoilija salmelainen oli parantunut polvi- ja nivusvaivoistaan hampaan poistolla…heh…mut mistä löytäs hammaslääkärin…

 

21.7

 

Nyt on sitten jonkinlainen pattitilanne nivusessa, lähete Oysiin tarkempiin tutkimuksiin siitä millaisia ovat nämä patin solumuutokset ja millainen pattitilanne siellä oikein on, olen kovasti ymmälläni ja kelailen rankkaa viime talvea, sossusta tuli vielä kertaalleen kielteinen päätös mutta onneksi sain nyt palveluesimiehen kiinni puhelimella ja hän lupasi viimeisenä työpäivänään tehdä uuden päätöksen, se oli tipallla, saa nähdä miten menee, ehdin jo kirjoittaa Kalevaan vuodatuksen asiasta ja lupasivat julkaista tällä viikolla ,se tosin käsitteli tätä kotipaikkakuntaa ja tämän kielteisen päätöksen takana oli puuttuva tiliote joka tuli vasta päivä sen jälkeen kun olin postittanut eli vienyt hakemuksen.Mua selvästi pompotetaan, niille ei paljoo kannatas ryppyillä, takas tulee heti mut mä oon ottanu kannan et lääninhallitukseen ja muualle mennään ny, oon saanu tarpeekseni ja siinäkin on pattitilanne, en jaksais rähjätä mutta kun jotain pitää tehdä et tuntis edes olevansa ihminen vielä niin silloin tehdään.Ihmettelen kyllä soluja jotka suunnilleen päivässä alko äkkiä rähjään tolleen vai onko nää mikrobialtisteet pikkuhiljaa tehneet tehtäväänsä, valinomysiini – tää sukusolujen tuhoaja yms..vitustako minä tiedän niistä kun kämppä vaan vedettiin muka kuntoon ja kaikki jätettiin kattomatta..siinäpä sitä miettimistä…ehkä se viimenen tulehdus oli liikaa kun pitkin talvee on kaikkee ollu kuitenkin, sen oon huomannu eikä sukulaisten muutot millon minnekin oo oikein helpottanu tilannetta…mut nyt mennään näin ja puretaan tätä pattitilannetta, jospa sieltä nivusesta joku rauhanhierojakin löytys ettei ihan vituiks menis koko homma…

Juttu oli Kalevassa, joku tuttu tuli kehumaankin sitä ja parin päivän päästä sosionomi myötäili käsityksiäni sekavuudesta alalla.No se siitä.Viime viikon torstaina kävin tutkimuksissa Oysissa, magneettikuvaus oli jotain ihan muuta kuin Housen kuvailema versio, se oli karmeeta oleskelua paniikin rajoilla ahtaassa putkessa, onneksi sai kuunnella radiota ja kun älysi pitää silmät kiinni ei tullut ahtaan paikan kammoa,sitten otettiin vielä näyte ja kun kävelin keskustaan olo oli lähinnä sekava, sitten alkoikin polvi vaivata ja ihmettelin mihin se reagoi, Oysin homeisiin kävi mielessä mutta en tiennyt, kipeet olivat ja lauantaina iski ruusun jalkaan vaikka enhän minä sitä silloin tiennyt, tuijotin vain punoittavaa nilkkaa että mitä, tilasin velipojan paikalle että sain soittaa Oysiin mistä kehottivat tulemaan vasta aamulla jos jaksaa odottaa ja kun ajattelin sitä öistä rähjäävää polia odotin.Aamulla lähdin puoli kahdeksan aikaan etsimään bussia jolla mennä, mutta sellaista ei löytynyt, palasin kotiin ja mietin mitä tehdä, kipua ei niin kovin ollut mutta sitten päätin kävellä polille kun tiedossa oli maanantaiksi tyttären vierailu Hesasta ja asiat silleen vähän niinku lipsumassa käsistä.No siellä sitten sain nopean palvelun, ruusun jalkaan ja tiputukseen, illalla tulivat kotisairaalan hoitajat kotiin jatkamaan tiputusta ja sitä se on nyt pari päivää ollut, kanyyli kädessä ja tippa suonessa, en oikein vaan käsitä mistä toi ruusu vai tuliko siitä Oysin tutkimuksesta niin stressi että hermo petti…

Mutta paino on nyt 79 kun se helmikuussa oli 88.Pitäis oikeestaan ruveta syömään enemmän mutta ku tottu vähempään niin ei oikein jaksa…kaikenlaisia ongelmia sitä on.

 

 

27.7.09

 

Tiputus jatkui torstaiaamuun jonka jälkeen tulehdusarvot olivat lähteneet taas nousuun uudestaan niin että ei kun Oysiin heti päivystykseen tyttären kanssa eli siirryin taas ODL:n kotisairaalan piiristä Oys:n piiriin. Kehuin tyttärelle että nyt ollaan elämyslomalla vaikkei niin naurattanutkaan, tuntikausia istumista, verikokeita, keuhkokuvat ja lopulta lääkärin tutkimus missä pulssi veti sataa ja kuumettakin oli mutta vain korvasta mitattuna, kotona ei ollut joten kysyin lääkäriltä että oliko juuri ostamani uusi digimittari ihan perseestä mihin lääkäri totesi että korvan mittaus voi heittää asteen. Siinä hääri neljä ihmistä tutkimassa mua, housuja piti laskea, EKG:n piuhat vedeltiin rintaan sitä vauhtia että tuntui kuin olisin kuolemaa tekemässä, alkoi tosissaan pelottaa että mikä on, lääkäri ja kandi tuijottivat tietokoneen ruutua kuin salaperäistä viisasta, hoitajat häärivät, sydänääniä kuunneltiin mutta en saanut mitään käsitystä mitä vaivaa haettiin ,olo oli kuin ulkomaanelävällä vieraassa maassa vaikka ymmärsinkin väsyneiden järkien rippeillä että hyvää ne kaiketi tarkoittija kiire oli, eteisaula täynnä sairaan näköisiä ihmisiä – yhdellä iso ruusu jalassa, sille lykätiin tippa  suoneen ja lähdettiin kiikuttamaan pyörätuolilla osastolle lepäilemään, yksi kolmekymmentä kiloa ylipainoinen mies istui tuskissaan polvi kipeenä ja onnistui näyttämään siltä että räjähtää kohta, ilmeisesti kaikki mahdolliset metaboliat sekaisin ja insuliinit taivaissa, kädessä kultainen kello joka sai ajattelemaan että se on yrittäjä, painanut pitkää päivää aina, syönyt mitä saanut ja nyt oltiin tässä, seuraavaksi kai sahataan jo jalkoja alta.Kaikkea siinä ehti miettiä kun katseli odottajia, tuskaista nuorta tyttöä joka purskahti väliin itkuun, nuorta miestä joka oli vähän kaverin kanssa tapellut ja katkaissut kyynärpäänsä niin kuin mä aikoinaan opiskeluaikoina nilkan ku vähän painittiin…Vähän…heh…Sain uudet laajakirjoisemmat antibiootit ja sitten kotiin,helpotuksen tunne oli kova kun kuuntelin lääkärin tuomiota. Siinä sitä sitten on äimistelty, kuumetta nostaa väliin kun syö ruokasoodaa, kaksi tuntia hikoilua ja kuume laskee, luin että se on elimistön tapa poista happoja ja niitä kai nyt kertyy kun ei pääse liikkuun.Muutenkin olen googlettanut itseni kohta kohtuullisen luulotautiseksi vaikka uskonkin olevani muuten kohtuullisen terve.Tulehduksen alkuperä on ihan pimee, en käsitä miten se niin äkkiä magneettikuvauksen jälkeen pamahti päälle.

Tää on outoa, maanantaina kontrollissa tulehdusarvot on laskeneet mutta joki häikkä jatkuu, polvet ei kanna ja hoitaja epäili kihtiä, en ihmettele kun en liiku ollenkaan ja syön väärin kuten paljastui, olin pistellyt pitsaa, hernekeittoa, lasagnea – kaikki puriinia sisältäviä aineita jotka pahentaa kihdin oireita….tämä kotihoito on aikamoista googlettamista ja uupumus painaa, sekin voi olla takana kuten laihtumisen aiheuttamien rasvahappojen liiallisuus joka myös aiheuttaa kihtiä niin että kuukaudessa on stressi lyönyt läpi oikein kunnolla ja tässä hortoillaan nyt polvet tulehtuneina ku vanha ukko, hyvä ku kävelemään enää pystyy.Näinpä,ja kuukausi sitten painoin lenkkiä ja tein kässäriä mutta toisaalta homekin voi painaa kortisolit ja stressiarvot ylös, pakko vaan huilia ja odottaa että pääsis vähän liikkuun, se vie stressiä kyllä mutta nyt on pakollisen levon aika, syön biootteja, paino on tullu alas mutta rasvahapot taitaa jyllätä vähän liikaakin elimistössä, patista en tiedä mikä se on enkä tiedä rupeaako sossu rääkkään mua tästä tilanteesta vaatimalla jotakin taas.Mutta lepo on toisaalta hyvä asia, on tullu mentyä raskas talvi ja nyt tippuu sairaalan laskua postiluukusta. Että näin.Ja lämpöilyn kanssa on ongelmia, illalla kuumetta 38, aamulla lämpö herätessä jotain 35,4 eli reipasta heittoa pitäs varmaan kysyä mennäänkö normaaleissa rajoissa vai viittaisko tää kortisoliongelmiin, tässä on nyt tän stressin seuraus, jätkä tippu kerralla…mutta enpä oo ensimmäinen tän paskakaupungin tiputtama…ja kyllähän sitä itekin saa stressiä aikaseks mutta paljon tule nykyään ulkoo…Tosin tuo lämpöily saatto johtua siitä hernekeitosta ja nilveltulehduksesta eli tässä mennään nyt vähän tätä vuoristorataa mutta kyllä mun tavote on kohta päästä pelaan sulkista eikä mitään muuta.Mutta sellaset asiat ku metabolinen asidoosi on tulleet tutuiksi samoin kuin se että solut ei jaksa polttaa rasvahappoja jos niitä on liikaa, siihen vaivaan suositeltiin l-kreatiinia jota jotkut laihduttajat käyttää mutta toisaalta yksi kotisairaalan hoitsu varotteli maksavaivasta, se sama joka alkoi kertoilemaan keuhkosyöpään kuolleesta isästään samalla kun piikitti mua, setäkin sillä oli menny samaa tietä vaikka oli lopettanut polttamisen ja hiihtänyt kuus vuotta ku hullu – ei ollu ihan mukavaa kuultavaa eikä pelottelu auta lopettamaan, tuntu että hoitsu ois voinu vähän miettiä mitä sairaalle puhelee vaikka tarkotus olis miten hyvä…no näitä kokemuksia tässä nyt kertyy, tyvär kattelee ihmeissään isän känkkäsemistä ja toinen soittelee hesasta että missä mennään…

 

1.8

 

Tyvär lähti, toinen tulee kylään ens viikolla.Tulehdus loppui mutta jalat oli kipeät vielä senkin jälkeen joten otettiin myös kihtitutkimus mutta kihtiä ei ollut, lueskelin papereita joissa mulla epäiltiin myös endokardiittia eli sydämen läpän tulehdusta koska kuultiin systolisia sivuääniä, tuli mieleen että mistä ihmeestä tää bakteeri lähti mun elimistössä liikkeelle.Kävin silloin torstaina koepalan otossa ja lauantaina oli tulehdus jalassa jota hoidettiin ruusuna vaikka ei oltu varmoja mikä se on kuten lääkäri diagnoosissaan sanoo, mietin että paniko tuo kirurginen toimenpide tulehduksen liikkeelle tai sai esim. huonossa kunnossa olevien hampaiden bakteerit retkelle elimistöön, sitä luulen tapahtuneen koska tauti oli niin äkillinen ja tuli heti Oysin reissun jälkeen, varpaassahan mulla on sieni ollut ennenkin lievänä joten strptokokin olis pitäny päästä sinne jo sillon mutta ei oo menny, no, oli miten oli, nyt jalat toimii ja ajattelen parantuvani kyllä näistä vaivoista, huomenna patin selvitys eikä se ole ainakaan patti smith jota joskus diggasin.Muuten olen lähinnä äimistellyt lapsuuteni perheen sairaita piirteitä, kaaottista rakennetta, mielivallan osuutta kaikessa, täydellistä kyvyttömyyttä empatiaan, sellaista häiriintyneisyyttä joka kirjallisuudessa pistetään kyllä suosiolla skitsofrenian osastolle.Mutta minkäs teet, annan olla, ei kuulu mulle.Muuten rauhallista, ehkä joudun leikkauspöydälle, ehkä on jotain vakavampaa mutta tulen kuitenkin terveeksi ja sillä hyvä, pitää päästä pelaan sulkista, kirjottaan, unohtamaan kaikki politikot ja työvoimaviranomaiset, mulla on vielä 15 vuotta eläkkeelle ja joku tän olemiseni maksaa, joskus kun katson TE-keskuksen naisia jotka sanoo että mun työllistymiseni eteen on tehty kaikki, hymähdän ja mietin että tajuaako se lehmä siinä että joka hetki se maksaa mun olemistani omasta palkkapussista, maksaa omasta palkkapussista poliitikkojen valheet ja omat itsepetoksensa – tuskinpa…muuten se kyllä purskahtais itkuun…

 

6.8

 

Nyt ollaan tässä, ma kävin Oysissa ja lähdin pois shokissa vaikka diagnoosi ei ihan selvä vielä ollutkaan mutta nuori naiskirurgi oletti että nivusen patti on pahanlaatuinen kasvain joten siitä on lähdettävä.Järkytys pyöri päässä kun menin kaupungille, otin lärvit ja juttelin HFU:n tyyppien kanssa vaikken halunnutkaan puhua asiasta, puhuttiin Haukiputaan tulopalosta ja ihmisten halusta auttaa joka oli ollut iso, hyvä niin, tänä aikana sitä kaivataan.Itsellä nousi sekavien ajatusten ryöppy päähän ja halu taistella terveys takaisin, tää tuntuu niin oudolta ja äkilliseltä enkä jaksa pohtia mistä rasitus imusolmukkeisiin on tullut, liiasta yrittämisestä vai muusta mutta olen kyllä psyykannut itseäni vetämään hommaa täysillä kuten ennen jäällä joten sekin on pistänyt nivuset koville, no nyt maksetaan hintaa ja outoa on että pelko tuli, pelko omaa kroppaa kohtaan, en tiedä miksi, ehkä tässä on jokin kohtalonyhteys teksteihin joita kevään kirjoitin, johonkin pelkoon joka sieltä nousi pintaan.