Elettiin elokuuta ja siinä minä istuskelin kuin ääliö keittiössä Heinäpäässä isossa kaksiossani Tarkka-ampujankadun päässä ja tunsin tulevani hulluksi. Raivo kihisi taas päälaella kuin kasa paskaisia onkilieroja olisi päättänyt pidellä siellä humalahuuruiset pippalonsa sen kunniaksi että äitimuori oli tulla tupsahtanut paikalle mattokuormineen, en käsittänyt edes mistä se oli saanut päähänsä ajaa melkein kolmesataa kilometriä Kuusamosta sieltä sen helvetin lapsuudenkodistaan joka niillä nyt kesäpaikkana oli, kahmia jostakin haisevan ummehtuneesta pihaparakista kasan vanhoja mattoja minulle, kiikuttaa ne sitten yhtenä helvetin isona kuormana selkä väärällään autosta pihan poikki ja toiseen kerrokseen, vielä sisälle kämppäänkin ja alkaa kaiken tämän saatanan uuvuttavan operaationsa päätteeksi huutaa minua avuksi nostelemaan olohuoneen pöytää, että se saisi vielä tuon minulle valitun maton paikoilleen, tuon maton ja nuo matot joita minä en edes halunnut nähdä, joita en kaivannut, joita en ollut pyytänyt ja joita olin karannut istumaan keittiön pöydän ääreen toiselle puolen asuntoa kuin koko tämän mykistävän operaation lamaannuttamana.

                      Olin jo ovea avatessani ollut äimän käkenä, kun se oli tulla tuprunnut ohitseni ja selvittänyt samalla toisella suupielellään tuoneensa minulle mattoja.

                      Mattoja. Mitä helvetin mattoja ja miksi. En minä mitään mattoja kaivannut, minulla oli jo mattoja ihan tarpeeksi.

                      Tuijotin lamaantuneena jääkaapin oveen tarraamaani kuvaa. Olin piirtänyt sen kesällä nuoremman tyttären käynnin aikaan, se oli taas tapansa mukaan tullut isukin luokse pariksi viikoks. Kuvassa juna kiemurteli radallaan. Home sweat home – olin kirjoittanut kuvan ympärille. En oikein tiennyt mitä sillä olin tarkoittanut.Vasemalla kädellä myös, koska olin lukenut jostakin, että sellainen edisti luovuutta ja lateraalista ajattelua.

                      Nyt sellaiselle ajattelulle olisi ollut kysyntää mutta en pystynyt ajattelemaan mitään, olin kuin myrkkyä niellyt.