Kriisi on aina kriisi. Ensin tulee shokki kuten nyt koronassa. Tai jonkun lähiomaisen onnettomuudessa.

Että ei tää ole totta, ei näin vain tapahdu.

Kuten hallituksen tilanne nyt on.

Älkää meitä syyttäkö.

Kieltäminen, vähättely…

Pikkuhiljaa aletaan tajuta, että näin tapahtuu tosiaankin.

Ihminen muuttuu koneeksi, säilyttää kriisissä toimintakykynsä.

Vaikuttaa luotettavalta kuin Marin vaikka on kone.

Se tuli eilen mieleen kun katseli Krista Kiurun esiintymistä A-talkissa.

Puhetta tuli kuin rännistä ilman taukoja, opittua, opeteltua eikä siinä mitään pahaa, niin ihminen tuppaa kriisissä toimimaan.

Kuin kone.

Nukkuu huonosti, ei palaudu, painaa vaan menemään.

Kokemusta on.

Kriisin selvittäminen potkii takaisin vasta myöhemmin, sitten kun on aikaa palautua.

Ja sitä minä pelkään, ensi syksyä kun nämä väsyneet ministerit huonoine yöunineen joutuvat seuraavaan kriisiin kokemattomuuttaan.

Kokemusta on.