6.8

 

Nyt ollaan tässä, ma kävin Oysissa ja lähdin pois shokissa vaikka diagnoosi ei ihan selvä vielä ollutkaan mutta nuori naiskirurgi oletti että nivusen patti on pahanlaatuinen kasvain joten siitä on lähdettävä.Järkytys pyöri päässä kun menin kaupungille, otin lärvit ja juttelin HFU:n tyyppien kanssa vaikken halunnutkaan puhua asiasta, puhuttiin Haukiputaan tulopalosta ja ihmisten halusta auttaa joka oli ollut iso, hyvä niin, tänä aikana sitä kaivataan.Itsellä nousi sekavien ajatusten ryöppy päähän ja halu taistella terveys takaisin, tää tuntuu niin oudolta ja äkilliseltä enkä jaksa pohtia mistä rasitus imusolmukkeisiin on tullut, liiasta yrittämisestä vai muusta mutta olen kyllä psyykannut itseäni vetämään hommaa täysillä kuten ennen jäällä joten sekin on pistänyt nivuset koville, no nyt maksetaan hintaa ja outoa on että pelko tuli, pelko omaa kroppaa kohtaan, en tiedä miksi, ehkä tässä on jokin kohtalonyhteys teksteihin joita kevään kirjoitin, johonkin pelkoon joka sieltä nousi pintaan.