Kävin eilen hierojalla. Miten ollakaan puhe kääntyi jääkiekkoon siinä vatkulin aikana, kun hierojakin oli pelannut SUPS:ssa aikuisiin asti. Nythän täältä ei enää saa edes D-junnuille kunnolla sarjaa, on väki sillä lailla vähentynyt. Hieroja sanoi pelanneensa sellaistakin suuruutta vastaan kuin Joonas Kemppainen, joka oli ollut jo nuorena isikokoinen ja vaikeasti pysäytettävä. Johon minä ,että ei ku jalat alta. Sen verran Moelanen myönsi, että mailallahan sitä piti yrittää estää. No joo, niinkin. Minä taas yllyin kehumaan kärppämenneisyyttäni, missä nyt ole edes kehumista. Sanoin myös, että mulla kiitos lätkänpeluun on toinen puoli kropasta ihan erilainen kuin toinen – oikea lapojen seutu aina kiree: - Olit leftin pelaaja, hieroja sanoi.

- Niin olin, aina kroppa vinossa jäätä päin..

                      Mihin hieroja äityi muistelemaan niitä aikoja, kun oli hieronut sotkamolaisia pesäpalloilijoita, että niistä näki jo ovelta että kummalta puolelta lyövät.

                      Todettiin, että urheilu on terveellinen harrastus.