fffamiky.jpg

 

Kun sairastuin 2009 lymfoomaan aloin jostain syystä piirrellä, ehkä siksi että olin lukenut siitä miten omilla mielikuvilla saattoi auttaa paranemisessa. Joten koetin luoda mielikuvia, joilla auttaa itseäni, ehkä lieventää paniikin tunnetta, ties mitä. Olinhan tuon diagnoosin kuultuani shokissa varmasti. Jotakin piti siis tehdä, että sai pidettyä päänsä kasassa, eihän sitä voinut vain tumput suorina odotella kuolemaansa tautiin, joka vielä 1960-luvun alussa oli käytännössä tappava.

 

Tämän kuvan nimi oli Fucking family. Siinä kuvittelin syöpäsolut laumaksi verenhimoisia intiaaneja, jotka syöksyvät kimppuuni mutta se tuntui jotenkin väärältä, liian isolta hallittavaksi, en ainakaan jaksanut kuvitella itseäni kenraaliksi joka komentaa joukkojaan intiaaneja vastaan, siihen saattoi olla henkilökohtaisia syitä. Intiaanit tulivat kyllä mieleen jostain syystä ihan spontaanisti ja jälkeenpäin, kun kuulin että sairastamani lymfooman lajike oli sellainen johon sairastuvat yleensä alaikäiset pojat olin vähän hämmentynyt juuri noiden intiaanien takia, olinhan aikoinani pelannut jääkiekkoa joukkueessa jonka pelipaitaa koristi Musta Haukka, kuuluisa intiaanipäällikkö. Tämä on tietysti jälkikäteistä arvailua mutta jotenkin tuntuu oudolta, että ajattelin intiaaneja ihan heti. Jotenkin se kaikki tuntui liittyvän henkilökohtaiseen elämääni aivan kuin olisin kuvitellut, että nuo verenhimoisiksi kuvatut intiaanit mellastivat nyt sisuksissani.

 

Edesmennyt Claes Andersson kuvasi syöpää ruumiin psykoosiksi. Ehkä kuvien piirtely auttoi hallitsemaan noita sekavia, psykoottisia tunteita jos niitä oli. Kyllähän ihmisen mieli vakavan sairauden edessä tuppaa sekoamaan jo muutenkin.

 

 Joten piirsin alas vain yhden intiaanin, joka käy kirveineen yhden oudonnäköisen otuksen kimppuun. Oppaissakin sanottiin, että vastustajaa, syöpää siis, ei saa kuvitella sellaiseksi, jota vastaan taisteleminen on vaikeaa tai mahdotonta – kuten esim. muurahaiskeko. Jotenkin ymmärsin sen niin, että vastuksen pitää olla ”inhimillisen” mittainen tai kokoinen, jotenkin henkilökohtainen, sopiva.