Juho Sihveri näkee pahaa unta. Ei hän uniin usko, unet on akkojen hömpötyksiä, mitä siitäkin tulis jos kaikenmaailman jonninjoutaviin kuvituksiin alakais uskomaan miehinen mies.Mutta kovin tosi se uni tuntuu olevan eikä hän nyt muista omia luulouksiaan sieltä kaukaa, mitä niistä. Jonninjoutavia läksyjä niin kuin sen Lassin läksyt silloin kun se oli siellä koulussa ja alako hänelle hevosista muka selvittämään. Hän kun sille vähän suomensi siitä hevosen persiin paikasta niin johan lopetti poika joutavat läksynsä ja luikki pirtistä ulos, hänelle vanahalle hevosmiehelle alako muka semmosia.Kehtaski mokoma saatava.Mutta tämä uni tämä on paha. On niin ku talo mäen päällä ja pirtti ja saarnamies huutaa kita auki syntejä anteeksi Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sovintoveressä ja huutaa ja huutaa, että se on nyt veinpaisumuksen aika, nyt ootta te jumalattomat suututtanneen meihän herran niin pahasti että se teijän jorpakkoon upottaa ja hukuttaa koko mualiman niin on nyt pahasti vihastunu teijän synnintekkoon hän tämä suuri Ukko, taivaan Isä, se joka kaiken on luonut ja kaiken voi tuhotakin ja voi sitä ihmispolojen itkua ja parkua kun suuret veit tulloo ja huuhtoo kaiken mennessään, se on semmonen synnin pesusoikko ettei oo toista nähäny ees akat pyykkipajan äärellä ku siellä pestä huljuttelevat tulien alla vaatteitaan, se on semmonen saavi että sieltä vettä piisaa ku Raamatussa Nooan aikaan…

                      Ja kauhea kohina tulee Juho Sihverin korviin, kohina kuin patoluukuista joita hän on joskus käynyt äimistelemässä kun nyt kerta kaapuntissa ollaan niin pittäähän ne nähä vaikka näkihän hän ne jo ennenkin kun on tullut käytyä siinä kaapuntissa jo monta monituista kertaa rahtia ajamassa ja liippaa tuomassa ja millon mitäkin niille ryökäleille jotka Kuusamossa joilta sanovat vieneen iliman mehtät sillon joskus kun ovat ne Oulun kauppiaat sen verta kieroa sakia kaikki kuitennii mutta tämä kohina on kauhea kuultavaa kuin iso valtava vesiaalto tulis ja äkkiä se on kuin seisos keskellä entisen navetan takusta pottupellolla ja kahtelis ku jotahi ties mitä kometiijaa ku alakaa akkaa juosta repalehtaa uunolaisten pirtistä hammeet korvissa ja housut kintuissa persiet paljaina niin että ihan hirvittää kahtuakin kun ne vaan huutaa kirkuvat ku heikkopäiset että Jumala armaha Jumala armaha…

                      Ja siihen Juho Sihveri herää, siihen että jalkovälissä kutisee niin ku olis muka sehhii veitikka herräilemässä elloon vaikkei oo siitä olemattomasta ennää taikaa, ilimanaikuinen lihanpalanen siellä roikkuu ku kiusallaan vielä, kusemiseen se välttää justiin ja justiin mutta siinäpä sennii toimet ja touhut on, nyt vaan rietas alako kutisemaan että oikein raapia pittää vaikka hävettääkin mutta kaipa sitä aikamies saa yöseutuun kutisevia muniaan raapia kuka tuota on kahtomassa..

                      Mutta ne akkoin palijaat perseet voi taivaan isä sitä näkyä…